Synnytysmasennus oireilee monin eri tavoin

"Mikä minussa on vikana? Aamulla olin onnellinen ja nyt olen pohjattoman itkuinen!"








Synnytyksen jälkeinen masennus on sairaus, joka vaatii hoitoa. Varsinaisesta synnytysmasennuksesta kärsii arviolta 10-26 % äideistä. Se merkitsee Suomessa noin
6 000-15 600 sairastunutta äitiä joka vuosi. Synnytysmasennuksella ei ole omaa lääketieteellistä koodia eli tautiluokitusta, ja siksi arvio sairastuneiden määrästä vaihtelee. Synnytysmasennus määritellään lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi masennukseksi.

Useimmille masennus tulee yllätyksenä. Synnytysmasennus alkaa yleensä noin neljän viikon sisällä synnytyksestä. Joillakin se voi puhjeta paljon myöhemminkin eli useita kuukausia synnytyksen jälkeen.

Yleisimpiä oireita

• Yleinen alavireisyys.
• Voimakas väsymys, uupuneisuus ja aloitekyvyttömyys. Riittävä uni ja lepo eivät poista väsymystä.
• Mielihyvän tunteen ja elämänilon menettäminen.
• Keskittymiskyvyn, muistin ja päättäväisyyden heikkeneminen.
• Syyllisyyden ja alemmuuden tunteet.
• Ärtyneisyys. Äiti reagoi voimakkaasti arjen vastoinkäymisiin. Hän voi tiuskia puolisolle tai lapsille.
• Ruokahalun selvä muutos (laihtuminen tai lihominen).
• Pelokkuus, tuskaisuus ja pakkoajatukset.
  
• Äiti saattaa pelätä vahingoittavansa vauvaa. Hänellä voi olla epärealistisia, tilanteeseen nähden liian voimakkaita pelkoja.
• Paniikin ja ahdistuksen tunteet. Ne voivat tulla esiin esimerkiksi voimakkaina ja äkillisinä fyysisinä oireina. Paniikki ja ahdistus tuntuvat esimerkiksi sydämen tykytyksinä, hikoiluna, nopeana hengittämisenä tai jännittämisenä. Tällaiset oireet ovat yleisiä, jopa yleisempiä kuin varsinainen masentuneisuus.
  
• Unettomuus tai liiallinen nukkuminen. Tyypillistä unettomuutta on aamuyön valvominen.
• Epävarmuus omasta äitiydestä. Oma kyky hoitaa lasta epäilyttää.
• Ylihuolehtivuus lapsesta. Äiti haluaa tehdä kaiken täydellisesti ja on huolissaan lapsen terveydestä ja nukkumisesta.
  
• Vaikeus jättää lasta muiden hoitoon.
• Kuoleman ajatukset ja toiveet.

Masentuneen mieliala saattaa vaihdella hyvistä hetkistä äärimmäisen synkkiin ajatuksiin. Masennukseen liittyy myös paljon häpeää ja syyllisyyttä. Nämä asiat saattavat pitkittää hoitoon hakeutumista.

Jos jokin tai jotkut edellä mainituista oireista häiritsevät päivittäistä elämääsi, kannattaa hakea apua. Varhainen avun hakeminen edistää toipumista. Apua kannattaa hakea myös siksi, että äidin masennus vaikuttaa koko perheeseen.

---

Miksi juuri minulle tuli synnytysmasennus?

Synnytyksen jälkeiseen masennukseen voi etsiä syytä useammilta tahoilta.

• Synnytysmasennus voi olla elämän ensimmäinen masennuskokemus. Taustalla saattaa kuitenkin olla jo aiempaa masennusta.
  
  
• Aikaisemmat kriisit heikentävät stressinsietokykyä ja altistavat masennukselle.
  
  
• Masennukseen voi olla perinnöllinen taipumus.
  
  
• Syy voi olla raskauden ja synnytyksen aiheuttamissa nopeissa hormonaalisissa muutoksissa.
  
  
• Kivulias tai traumaattinen synnytys voi altistaa masennukselle.
  
  
• Elämäntilanteen muuttuminen ja elämänhallinnan tunteen heikkeneminen voivat olla osasyy masennuksen puhkeamiseen.
  
  
• Äidiksi tuleminen voi laukaista laajemmankin oman elämän kehityskriisin. Äitiyden myötä omat lapsuudenkokemukset ja suhde omiin vanhempiin heräävät eloon ehkä ahdistavinakin tunteina. 

• Tukea vaille jääminen altistaa masennukselle, samoin ongelmat vuorovaikutussuhteissa.
  

• Äidin ikä, siviilisääty, koulutus tai yhteiskuntaluokka eivät tutkimusten mukaan ennusta sairastumista.

Sivun tekstien lähteenä ovat Synnytyksen jälkeinen masennus
- mitä se on? ÄIMÄ ry:n opas 2009-2010 ja Juutilainen ja Sarkkinen 2007: Vauvaperheen masentunut äiti neuvolassa. Teoksessa Neuvolatyön käsikirja. Armanto, A., & Koistinen, P. (toim.) Hämeenlinna. Karisto Oy.